Ikääntyneiden ravitsemustarpeet

Ikääntyneiden ravitsemustarpeet

Tasapainoinen ruokavalio on terveyden kannalta tärkeää

Hyvän terveyden ylläpitämiseksi suositellaan oikeaa määrää monipuolista ja tasapainoista ravintoa, mutta se ei aina ole niin helppoa. Tutkimukset osoittavat, että usein vanhempien ihmisten ravinto ei sisällä kaikkia hyvän terveyden kannalta tärkeitä ravintoaineita.


Energia

Energiantarve yleensä pienenee iän myötä lihasmassan ja fyysisen aktiivisuuden vähentyessä. Energiantarvetta voi puolestaan lisätä jotkin sairaudet (esimerkiksi tulehdukset, kuume ja jotkin lääkkeet). Eurooppalaisten suositusten (ESPEN:n suositukset) mukainen ikääntyneiden energian saantisuositus on 30 kcal/painokilo/vrk. Ikääntyneille vajaaravitsemuksesta kärsiville suositus on 32–38 kcal/painokilo/vrk1. Jos elimistön energia- ja ravitsemustarpeet eivät täyty, vaarana on vajaaravitsemus. Vajaaravitsemus ja ei-toivottu laihtuminen johtavat usein lihasmassan ja -voiman vähenemiseen ja voivat vaikuttaa terveyteen monin eri tavoin. Lue lisää vajaaravitsemuksesta.


Proteiinit2

Proteiinit ovat elimistön rakennusaineita ja erityisen tärkeitä ravintoaineita ikääntyneille. Iän myötä proteiinien imeytyminen ja kehon kyky muodostaa lihasmassaa heikkenevät, minkä seurauksena elimistön kyky ylläpitää lihasmassaa heikkenee. Proteiinin tarve kasvaa iän myötä, ja sen riittävä saanti on tärkeää lihasmassan, elimistön toimintojen ja terveyden ylläpitämiseksi. Sairaudet, stressi ja vammat (esimerkiksi infektiot, tulehdukset sekä haavojen ja kudosvaurioiden paraneminen) lisäävät proteiinin menetystä ja sitä kautta sen tarvetta.


Proteiini koostuu aminohapoista. Niistä osa on välttämättömiä, eli elimistö ei pysty tuottamaan niitä itse vaan niitä on saatava päivittäisestä ravinnosta. On tärkeää, että proteiini on korkealaatuista, esimerkiksi lehmänmaidosta, kananmunista tai soijasta, sillä ne imeytyvät elimistöön paremmin ja sisältävät enemmän välttämättömiä aminohappoja.


Lehmänmaito sisältää kahta korkealaatuista proteiinia: heraa (20 %) ja kaseiinia (80 %). Ne molemmat sisältävät koko kirjon välttämättömiä aminohappoja ja haaraketjuisia aminohappoja, mutta hera sisältää enemmän välttämätöntä aminohappoa, leusiinia, jolla on tärkeää rooli lihasproteiinisynteesin käynnistämisessä2.


Miten suuri ikääntyneiden proteiinintarve on?

Aikuisten proteiinin saantisuositus on 0,8 g/painokilo/vrk. Monet ravitsemuksen asiantuntijat suosittelevat ikääntyneille korkeampaa proteiininsaantia kuin nuoremmille aikuisille. Ikääntyneiden proteiinin saantisuositus on tavallisesti 1,0–1,5 g/painokilo/vrk ravitsemuksen tilasta, fyysisestä aktiivisuudesta, sairauksista ja sietokyvystä riippuen2.


Käytännössä se tarkoittaa tätä:

  • Yli 65-vuotias 80 kg painava mies tarvitsee päivässä 80–120 g proteiinia, mikä vastaa 258–387 g broilerin rintafilettä.
  • Yli 65-vuotias 60 kg painava nainen tarvitsee päivässä 60–90 g proteiinia, mikä vastaa 194–290 g broilerin rintafilettä.

Proteiinia tulee saada tasaisesti päivän pääaterioilla (aamiainen, lounas ja päivällinen), ja jokaisella pääaterialla on pyrittävä syömään vähintään 25–30 g proteiinia (2,3–2,8 g leusiinia) lihasproteiinisynteesin optimoimiseksi2.


Proteiini ruoassa

Runsaasti proteiinia sisältäviä ruoka-aineita ovat liha, kala, linnut, munat, soijaproteiini ja maitotuotteet. Ne sisältävät kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Hyviä kasviperäisiä proteiininlähteitä ovat pavut, linssit, viljat ja pähkinät4.


Kuitu

Ruoasta on tärkeää saada riittävästi kuitua, jotta suolisto toimii optimaalisesti. Kuitu edistää hyvää suolistomikrobistoa ja suoliston toimintaa. Jos vatsa toimii hitaasti, kannattaa syödä paljon kuitua ja juoda riittävästi vettä, sillä kuitu sitoo vettä. Runsaasti kuitua sisältäviä ruoka-aineita ovat vihannekset, juurekset, hedelmät ja marjat. Aikuisen suositeltu kuidun saantisuositus on 25–30 g päivässä3.



Muita ikääntyneille tärkeitä ravintoaineita4

  • Vitamiinit ovat tärkeitä elimistön energiantuotannon ja entsyymien toiminnan kannalta. Esimerkiksi B2-, B6- ja B12-vitamiinit voivat auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta.
  • D-vitamiini ja kalsium tukevat luuston ja lihasten normaalia toimintaa. Ne ovat tärkeitä osteoporoosin, kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä.
  • C-vitamiini on tärkeä antioksidantti, joka tukee immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Lisäksi se on tärkeää kollageenin muodostumiselle (luut, rustot, ikenet ja hampaat) sekä auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta.
  • Omega-3-rasvahapot tukevat immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.
  • Vesi ei itsessään ole ravintoaine, mutta se liittyy lähes kaikkii elimistön aineenvaihduntaprosesseihin. 
  • Vedensaanti on tärkeää elimistön kuivumisen ehkäisemiseksi ja hyvän nestetasapainon ylläpitämiseksi.

Jotta ikääntyneet saavat tarvitsemansa ravintoaineet, heidän on tärkeää noudattaa terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Terveydenhuollon ammattilainen voi tarvittaessa suositella tavallisen ruokavalion rinnalle kliinisiä ravintovalmisteita. Jos epäilet itselläsi tai jollakulla läheiselläsi vajaaravitsemusta, ota yhteyttä lääkäriin tai ravitsemusterapeuttiin.


Nestlé Health Science tarjoaa kattavan valikoiman erilaisia hyvänmakuisia ravintojuomia. Valikoimassa on niin mehupohjaisia kirkkaita kuin maitomaisia juomia. Lisäksi Nestlé Health Sciencella on myös letkuravintovalmisteita, ravintojauheita, sakeuttamisjauheita ja luumumehua. Tavoitteemme on, että valikoimastamme löytyisi tuotteita jokaisen potilaan tarpeisiin ja makumieltymyksiin.


Ravintojuomat, ravintojauheet, letkuravinnot ja sakeuttamisjauheet luokitellaan kliinisiksi ravintovalmisteiksi, ja niitä tulee käyttää terveydenhuollon ammattilaisen suosituksesta. Ne on tarkoitettu vajaaravitsemuksen ja sen riskissä olevien ruokavaliohoitoon sekä nielemisvaikeuksista kärsiville.



Lähteet

  1. Volkert D et al. ESPEN guideline on clinical nutrition and hydration in geriatrics. Clin Nutr. 2018. Clin Nutr. 2019; 38(1):10-47.
  2. Bauer J et al. Evidence-Based Recommendations for Optimal Dietary Protein Intake in Older People: A Position Paper From the PROT-AGE Study Group. Volume 14, Issue 8, 2013, 542-559.
  3. Livsmedelsverket. Fibrer [webbsida]. Viimeksi päivitetty: 21.9.2021.
    https://www.livsmedelsverket.se/livsmedel-och-innehall/naringsamne/fibrer
  4. Nordiska ministerrådet. Nordic Nutrition Recommendations 2012: Integrating nutrition and physical activity. 5th ed. Copenhagen: Nordisk Ministerråd, 2014.